Pyörät alle ja Opononiin

Ensimmäinen ajopäivä alkoi hotellin aamiaisella. Burman jälkeen perussettikin on aika kiva.
Taksi haki meidät yhdeksältä ja hetken kuluttua olimme Pohjois-Aucklandissa ja mopovuokraamolla. Meidät otettiin mukavasti vastaan, muodollisuudet sujuivat uusiseelantilaisen leppoisaan tyyliin. Pakkasimme pyörät ja joimme vielä kahvit ennen lähtöä tien päälle.
Alku ykköstietä (1) pohjoiseen oli jähmeä. Vastaan tuli useita ruuhkia, osa pitkiä ja hitaita. Välillä ajoimme autojen välissä, välillä leveällä penkalla ja välillä ohittelimme.
Päästessämme ykköseltä tusinatielle (12) Uusi-Seelanti aukeni. Vauhti nousi rajoitusten mukaiseen sataseen, kaistat vähenivät kahteen ja tiehen alkoi ilmestyä mutkia ja mäkiä – kaikenlaisia komeita näkymiä kumpuilevassa ja vehreässä vuoristossa.

Päivän nähtävyys oli kaurimetsä. Metsä oli hieno, mutta pientä mutkaa ja mäkeä tekevä asfalttitie vei huomion ja ajaminen oli todella hauskaa. Metsän siimeksestä löytyi myös reilut kaksi tuhatta vuotta vanha Kauri-puu. Katsomaan mennessä ja pois tullessa desinfioitiin jalkineet. Metsässä liikuttiin rakennetulla polulla. Puu on komea ja satumainen – maailman neljänneksi suurin puu.

Kauripuulta olikin enää lyhyt matka Opononiin. Opononi on pieni turistikylä kauniilla paikalla. Kävimme huuhtomassa maantien pölyt noin 17-asteisessa meressä.
Hotelli Opononi, johon majoituimme lienee paikan kuuma pesäke. Baarissa soitti tänään "One man band" ja lauantai-illan sykettä oli ilmassa.

Ruoan ja juoman jälkeen kävimme vielä katsomassa muraaleja ja kiltin "Opo"-delfiinin hautaa. Molemmat nähtävyydet löytyvät pokemonnien ansiosta. Lopuksi palasimme Petrin ja Tomin parvekkeelle juomaan iltamyssyiksi taukopaikalla ostamani pinotagen.